uuchlaarai computerees bolj krileer bijij jadsangui ee bugdees ni uuchlalt husei
Anhan shatnaas ehelj bga humuus ugiin medlegee nemegduuleh ni hamgiin turuund beldeh etsoi gej bodoj bna.  ugiin medleg ni hel surah tulguur boldog uchir angli heliig surahad vocabulary-gaas ehleerei.

ug tseejleh olon yanziin arga baigach uuriin argaas zuvlie. nom unshih, ym sonsoj bgad  medehgui ug garch irehed shud dictionary-gaas hailgui ugiig utgaar ni taamaglaj unshaad uzerei, daraa ni uuriin taamag zuv bainuu buruu bnauu gedgiig shalgah ym bol dahij ter ugiig martahgui bj chadna, yagad gevel ter ugiig uuriin ug bolgon togtooh ni chuhal ym.ene arga ni neg ugiig biched dahin dahin dictionary-gaas haij togtoohoos iluu ur uguujtei arga gej heleh bna, mun nom unshihdaa ehleed negch ug orchuulalgui unshaad uzeerei, unshij bhad neg ug bain bain garch ired bval uuriin erhgui ene yu gesen ug ym bol gej uuruu ter ugiig medehiig huseed dictionary-gaas haidag bolno. ingej haisan ug ni doroo tseejind oroh bolno. hedii chinee ug medne todii chinee uuriinhuu heleh gesen ymiig busdad sn tailbarlaj oilguulj chadah uchir olon ug medeh ni chuhal ym. mun olon bagsh nariin zuvulduguur ugnuudee huviarlaj uuriin gesen dictionorytai bolooroi, sceince, economy, chemical, biology geh meteer ugee huviarlan tseejleh ni yunii tuhai yrij bgagas shaltgaalj yamar ug hereglehee zuv songoj yrihad mash ih tus bolno. 2. angi hel hereg bolood surch bga bolon uneher surahig huseed surch bga humuus hoorondoo ih yalgaatai baidag, 1rt hereg bolood surch bga humuusiin ihevchlen ni mash ih tsag hugatsaa huch hudulmur gargaj bj surdag, harin uuriin durtai sedveer ym uzej unshij bh ni angli heliig oirtuulj ugdug uchir uuriin gesen angli helnii orching bii bolgoj chaddag bna, jishee ni bi Waltdisney-giin huuheldein kinond mash ih durtai uchir ni ted nariig yaj zursan tuhai bi sonirhoj medeelel olohiig husej ternii tuhai buh l zuiliig haij ehelsen, medeej mongol hel deree buren duuren uuriin hussen medeeleliig olj avch chadahgui uchir angli hel deer ni unshih hereg garch ingedl  bga bagaar angli helend bi heregteii bish angli hel nadad heregtei bolj ehlene.

2. humuus ihevchlen angli helnii anhan shatiig ganstaarchlan surahad amarhan gej boddog, harin angli helnii anhan shatiig yamar negen duguilan kurts surch bagshaar zaalguulan undesee zuv tavij chaduul gadaad hel ni tsaashdaa uuruu surahad amarhan bolno. tiimes angli helnii 1,2iig gadaad bagshaar zaalgaj undesee zuv tanvih ym bol, 3,4 ged tsaashdaa uuruu surch chadna, yagaad gevel internet gej hun bolgond neelttei uchir mungu urelgui olon angli helnii forumiig ashiglan surah bolomj ih baidag,

3. gadaad heliig ganstaaraa surah ni medeej bolomjgui zuil boluu, hamdtaa hicheel hiih study group-eer hicheelelbel ur dung ni bogino hugatsaand harj bolno,odoo eud helnii beltgeld yavj ih mungu urj bsnaas oyutnuud nzudaa urialad hamtdaa neg sedeviin tuhai yriltsaj uursdiin grouper hicheeled uzehiig zuvulj bna, surguuliinhaa sambar der zar taviad ch ymuu busdiig haralgui uuruu neneerch heluultgui hicheeged uzeerei. yagaad gevel ymiig gantsaaraa udaan hiivel etsest ni zalhaj uiddag uchir hugjiltei ur buteeltei tsagiig unguruuhiin tuld group study ni tus bolno gej helmer bna

4. angli helnii todorhoi medlegtei bolohiin tuld medeej durem chuhal, tiim uchir durmiin nom olj avaad hiiged uzehed minii medehgui zuil dutuu zuil yu ve gedgiig olj medej yamar zuil der anhaaran iluu ih hicheelleh estoi meddeg bolj chadna,

5. medeej odoo anhan shatnii medleges garsan bol ih surguulid angli helnii hciheel sonsoj bga bol 1 shat der tuvshingiin hicheel songoj sonsooroi. uurteigee adilhan tuvshingiin humuustei hamt hciheelel ym bol uuriin medleg deeshilj bgagach medej chadahgui unguruh bolno. tiimes uuruusuu sn hciheel hiideg humuusiin dund oruul uuriin erhgui tanii medleg nemegdeh bolno, anhandaa joohon iched amaa ch ongoilgoj chadahgui bj mende gevch 7 honog ungurhudl brag uuriin gesen itgeltei bolj ted naraas hotsrohguin tuld hicheen surah bolno. ene arga tanid mash ih tus bolno gej naidaj bna

6. ene minii helsen ug bishldee, huuhed turuud busdiig sonsoj bgad yridag bolj daraa ni bichigiin hicheeliig zalgaj bichdeg boldog shig  gadaad heliig bs sonsoj yrij bicheh daraaalalaar suraad uzeeerei. chih ongoivol am ongoidag gedeg ugshig!!!

7. kinog bainga uzeh, hetsuu bish amarhan uurt sonirholtoi kinog bainga uzej bgarai gej zuvlie, ta yu yrij bgag ni oilgihguiuch durseer ni kinonii utaga sanaag oilgoh uchir baga bagaar saijirch bgag medreh bolno. internetees kino uzeh olon bolomj bga uchir internettei nuhurluurei, sonirholtoi amerikiin dramanuudiig uzehiig zuvulj bna, amerikiin amidraliin tuhaich medej chahah uchir sonirholtoi bh bolno,

8.  humuus angliar yrih hun bhgui uchir angliar yrij dadlaga hih orchin bhgui gej yridag, teguul angliar itgeltei zuv duudlagatai gadaad hun shig hurdan yrihiig husvel nom unshaarai unshihdaaa changa duugar unshaarai, gadaad huntei yrihad duu sultei uurtei iteglgui yrisanaas aldsanch gesen changa changaar yrij uurtuu itgeltei bh ni chuhal, changar yrihad uuriin duudlagiig sn oilgoj medehees gadna hurdan yrihad tus bolno amerkichuud  yrihdaa ehnii ugiin tugsul bolon daragiin ugiin ehlel 2iig ih holbon yridag.

9.negent angli heliig surii gej shiidsen bol togtmol hiih heregte 1 jil togtmol hiih ym bol uuriiguu yamar ih saijirsaniig medeh bolno. angli helnii 5000ugtei bhad todorhoi hemjeeger oilgoj yrihad hanglattai gej udzdeg bna, gehdee SAP,GRE geh met ugnuud ni tiim chuhal bish uchir ni edgeer ugnuud ni todiilun bainga heregledeggui, oir hereglegddeg hamgiin ihdee udurt 30 ug tseejleh ym bol sard 1000ug 5n sard 5000ug tseejlene gesen ug,  neg ugiig tseejilhed shinejileh uhaanar tailbarlahdaa 20-40 udaa davtagdad bj tseejind ordog bna, udur algasalgui ehleh ym bol ter chineeger tsag aldalgui hojih bolno. zuger avtomatar tseejleh gej bitgii oroldooroi, der durdsanaar higed uzeerei gej zovlie, margaash gej hoishluulalgui unuuduruus ehled uzeerei, hetsuu gej bitgii bodooroi gadaad hel surna gedeg olj avch medej chadah medeelel urgujinu shuudee,  math pizik shig hariu haih hereggui , za tegd surahiig husej bga hun medeej heluuleltgui angli hel yamar heregteig medersn bh gej bodoj bna,

10. olon humuusiin zuvuldug bs neg zuil bol angliar uduriin temdeglel bicheh, udur bolgon bichdegguima gehed 7honogiin temdeglelee biched angli hel gaigui nzud ch ymuu huneer zasuulad uzeerei, olon udaa bicheh ni doroo saijirah ni notlogdosn baidag. zasj aldaag tailbarlaj ugdug olon forumud baidag tednii neg ni http://www.englishforums.com/ end tanii asuultand hariulj bs tanii bichsen esseyg zasahad tuslah sain forum. heregleed uzeerei

za ingeed tugsguld ni heleh ym gevel hel gedeg hiihgui bh l ym bol doroo martagddag hernee amarhan dahij sergedeg uchir buuj ugulgui hoishluulalgui surah ym bol ur dund ni taniig uur olon talaar medlegee nemegduuleh uud huleej baigaag helmer bna, ene bichleg bagach gesen tanid hereg boloh bh gej naidaj bna, za tegd uur asuuh zuil bval comment uldeeregei.amjilt